Suomalaistaiteilija jyrähtää Katariina Sourin maalauksesta syttyneestä kohusta
Kuvataitelija Katariina Sourin Lux Helsinki -valotaidetapahtumaan tekemä 19 öljyvärimaalauksen teoskokonaisuus joutui kohun keskelle yhden maalauksen vuoksi. Hänen saamelaismaalaustaan kritisoitiin vanhanaikaisena ja stereotyyppisenä. Sitten tapahtui yllättävä käänne: useat saamelaiset asettuivat tukemaan Souria. Sourin mukaan suomalaisella taidekentällä teokseen on suhtauduttu ristiriitaisesti – vihamielisyyttäkin on tullut vastaan.
Iltalehti tavoitti palkitun pitkän linjan taiteilija Marita Liulian, joka uskoo, että asiasta käyty keskustelu tuo todennäköisesti runsaasti uusia katsojia Lux Helsingille ja Katariina Sourin teoksille.
– Sourin teoksen taiteellinen arviointi on mahdotonta, koska olemme nähneet vain yhden maalauksen 19 maalauksen kokonaisuudesta. Teosten lopullinen esitysmuoto on myyttisten, nimettömien naiskuvien projisointi juuri niihin vallan linnakkeisiin, kirkkoon, valtioneuvostoon ja yliopistoon, joiden järkyttävä suhde saamelaisuuteen on viimein tunnustettu, ainakin joltain osin. Projisoinnissa rakennuksiin maalaukset pirstoutuvat. Tätä ei ole kannanotoissa huomioitu lainkaan, hän huomauttaa Iltalehdelle.
– Kyseinen yksi teos käsittelee stereotypiaa eikä tuo siihen genreen juuri muuta kuin mitä tunnetut saamelaistaiteilijatkin ovat tehneet.
Hän viittaa saamelaisen taiteilija Marja Helanderin ja palkitun taiteilija Outi Pieskin teoksiin, joissa esiintyy samoja aihepiirejä.
– Nelisenkymmentä vuotta saamelaista taidetta seuranneena voin sanoa, että toki saamelaiset taiteilijat ovat itsekin luoneet tätä stereotypiaa kuten suomalaiset ovat ylläpitäneet omaa Suomineito-stereotypiaansa. Stereotypiat ovatkin olleet nykytaiteen tavallinen teema jo vuosikymmenet. Esimerkiksi Andy Warholin aikoinaan kritisoituja teoksia pidetään nykyisin ikonisina.
– Jos stereotypioiden käsittely kiellettäisiin, tyhjenisivät museot ja galleriat nopeasti. Ja kuka olisi se oikea ja aito taiteilija käsittelemään jotakin stereotypiaa ja kuka se oikea ja aito taho tätä määrittelemään?
Hän muistuttaa, että monet saamelaisten tärkeää asiaa ajavista henkilöistä eivät ole taiteen asiantuntijoita.
– Teoskokonaisuuden osan käsittely on harhaanjohtavaa ja ajatuskin osan teoksista poistamisesta eli ennakkosensuurista viittaa lähinnä itäiseen naapurimaahan ja herättää meidän oloissamme negatiivista huomiota moisen sensuurin toimeenpanijoille. Siksi kehottaisin heitä mieluummin puolustamaan Sourin teoskokonaisuutta.
– Haluan puolustaa hänen oikeuksiaan, koska olen itse käynyt museotasolla vastaavanlaisia yhden tai useamman henkilön valituksia ja sensurointihaluja läpi pitkän urani aikana. Yksikään niistä ei päätynyt sensuuriin sillä museonjohtajat puolustivat rohkeasti valitsemaansa taidetta ja taiteilijaa, joka on tehnyt tilatun työnsä. Lux on teokset jo hyväksynyt.
Artikkelia muokattu sunnuntaina klo 20.32: Aiemmin artikkelissa puhuttiin merkittävistä saamelaisjärjestöistä, nyt artikkelissa kirjoitetaan laajemmin ”useista saamelaisista”.
Source: iltalehti.fi
