IL-arvio: Avatar 2 on huippuluokan visuaalinen spektaakkeli, mutta tarinallinen epäonnistuminen
Avatar: The Way of Water
USA, 2022
Ohjaus: James Cameron
IL-arvio: ⭐⭐⭐
Ensimmäinen Avatar-elokuva oli ilmestyessään 2009 visuaalisten tehosteiden merkkipaalu ja tienraivaaja uuden sukupolven kolmiulotteisille elokuville. Siitä tuli myös useaksi vuodeksi maailman eniten lipputuloja ansainnut filmi. Pian nähdään yltääkö jatko-osa nyt samanlaiseen tulokseen.
Ensimmäinen Avatar oli 2100-luvulle sijoittuva toiminnallinen tieteiselokuva. Se kertoi ihmisten saapumisesta Pandora-nimiselle kuulle, joka on täynnä elämää ja jolla asuu sinisiä ihmisenkaltaisia na’vi-alkuperäisasukkaita. Ihmiset ja na’vi-kansa ajautuvat lopulta veriseen konfliktiin ja osa ihmisistä päätyy auttamaan na’veja heidän kaltaisikseen muokatuissa kehoissa eli avatareissa.
Elokuvan sankariksi nousee Sam Worthingtonin näyttelemä sotilas Jake Sully, jonka tarinaa uusi elokuva jatkaa.
Edellisen filmin tapahtumista on nyt kulunut jo yli 10 vuotta ja na’vit joutuvat jälleen taistelemaan olemassaolonsa puolesta, kun ihmiskunta yrittää alistaa Pandoran taas valtaansa. Näyttelijäkaartista paluun tekevät Worthingtonin lisäksi myös Zoe Zaldana, Sigourney Weaver ja Stephen Lang.
Hollywoodin ehdottomaan eliittiin kuuluva elokuvantekijä James Cameron, 68, on luonut monia ikonisia elokuvia, jotka ovat rikkoneet ennätyksiä ja jääneet populaarikulttuurin historiaan.
Myös toiseen osaansa nyt ehtinyt Avatar-sarja on kiistatta sellainen. Siksi onkin niin harmillista, että sen käsikirjoitus on armottoman huono.
Kuten Cameron on tehnyt niin monesti aikaisemminkin elokuvillaan The Abyss–Syvyys (1989), Terminator 2: Tuomion päivä (1991) , Titanic (1997) ja Avatar (2009), tälläkin kertaa hän on onnistunut työryhmänsä kanssa luomaan erikoistehosteita, jollaisia ei ole koskaan ennen nähty ja loihtimaan valkokankaalle upeita visuaalisia näkyjä, joita ei voi olla ihailematta.
Yksikään tieteiselokuva ei ole varmasti näyttänyt niin aidolta ja realistiselta kuin Avatar: The Way of Water. Erityisesti juuri veden mallintaminen tietokoneilla on ollut iso ongelma erikoistehosteiden tekijöille vuosien ajan. Tällä kertaa suuri osa koko elokuvasta tapahtuu kuitenkin joko veden pinnalla tai sen alla ja kaikki näyttää yhtä realistiselta kuin katselisi luontodokumenttia.
Edellisestä Avatar-elokuvasta on kulunut jo 13 vuotta ja vaikka jatko-osa ei aiheutakaan enää samanlaista ihastusta ja hämmästystä, onnistuu se näyttämään kaikin puolin edeltäjäänsä paremmalta.
Elokuvan käsikirjoitus kuitenkin vuotaa lähes joka tasolla kuin uppoava laiva. Elokuvan juoni on epälooginen ja kömpelö. Se toistelee iänikuisia kliseitä aina Vietnam-elokuvien ajoista lähtien.
Myös ensimmäinen Avatar-elokuva sai kritiikkiä käsikirjoituksestaan, mutta tällä kertaa tilanne on vielä huonompi, sillä elokuva kierrättää monia ensimmäisestä elokuvasta tuttuja ideoita eikä lisää joukkoon oikeastaan mitään muuta uutta ja alkuperäistä kuin että metsän sijaan nyt taistellaankin merellä.
Monet elokuvan kohtaukset on nähty myös muodossa tai toisessa jopa Cameronin omissa elokuvissa jo aikaisemmin. Henkilöhahmot ovat paperinohuita ja dialogi paikoitellen niin huonoa, että se on jo tahattoman hauskaa.
Tämä on sinällään varsin ällistyttävää kahdestakin syystä.
Ensinnäkin Cameronilla olisi ollut vuosia aikaa hioa elokuvan käsikirjoitus ja dialogi kuntoon. Toisekseen hän on aiemmin urallaan osoittanut osaavansa kyllä käsikirjoittaa jännittäviä, originelleja ja valtavirrasta poikkeavia tarinoita sekä pystyvänsä luomaan samaistuttavia ja koskettavia henkilöhahmoja.
Tuntuu, että tällä kertaa Cameron on keskittynyt kehittämään kaikki nämä vuodet vain elokuviensa teknologiaa ja unohtanut tarinankerronan. Samoin tapahtui George Lucasille hänen tehdessään Tähtien sota -saagan Phantom Menace -elokuvaa 1990-luvulla.
Sekä Lucas että Cameron ovat molemmat niin rikkaita ja vaikutusvaltaisia, että he voivat luoda sellaisia elokuvia kuin haluavat, joten kukaan ei ole selvästi tullut sanomaan Cameronillekaan, että käsikirjoituksessa olisi ehkä jotain parannettavaa.
Eivätkä elokuvan ongelmat jää suinkaan vielä tähän. Henkilöhahmoja on nyt enemmän kuin ensimmäisessä elokuvassa, joten meno muuttuu välillä melkoiseksi sähellykseksi, kun tarina yrittää pysyä kaikkien perässä. Samalla yksikään hahmo ei saa kuitenkaan niin paljon huomiota, että hänestä tulisi tarinan selkeä päähenkilö.
Elokuvan yli kolmen tunnin pituus koettelee myös kärsivällisyyttä, varsinkin kun mukana on muutama varsin turha kohtaus, jotka poistamalla tarinaa ja toimintaa olisi saatu tiivistettyä tehokkaasti.
Uudesta Avatarista saa ehkä eniten irti muistamalla kaksi asiaa. Juonen älyttömyydet ja epäloogisuudet kannattaa unohtaa ja ajatella elokuvaa vain mahtavana visuaalisena elämyksenä, eräänlaisena huvipuistolaitteena, jossa silmien eteen avautuu täysin ainutlaatuinen maailma.
Toisekseen on hyvä muistaa, että tässä ollaan vasta tarinan alkupuolella. Vuonna 2024 ilmestyy kolmas Avatar-elokuva, joka on jo kuvattu (yhdessä samaan aikaan tämän nyt nähtävän kakkososan kanssa) ja lisäksi suunnitteilla on vielä vähintään kaksi jatko-osaa vuosille 2026 ja 2028. Eikä Cameron ole valmis välttämättä lopettamaan vielä siihenkään. Näin seikkailu tulee jatkumaan vielä pitkään, mikäli superkalliit elokuvat löytävät tarpeeksi katsojia elokuvateattereissa. Tämä saattaa rakentaa Avatar-sarjasta vielä niin hienon kokonaisuuden, että yhden elokuvan kerronnalliset ongelmat on helpompi antaa anteeksi.
Avatar: The way of Water elokuvateattereissa keskiviikkona 14.12.2022.
Source: iltalehti.fi
