Katsojien rakastama keskusteluohjelma Flinkkilä & Kellomäki lopetetaan – ”Lyhytnäköistä”
Anne Flinkkilän ja Ani Kellomäen vuoroviikoin vetämä Ylen keskusteluohjelma Flinkkilä & Kellomäki loppuu.
Viimeinen jakso esitetään 13. toukokuuta.
– Lopettamispäätöksestä kuuleminen oli eräänlainen deja-vu, sillä minultahan lopetettiin jo aiemmin Inhimillinen tekijä alta.
– Ohjelmia tulee ja menee ja niitä joudutaan lopettamaan syystä tai toisesta. Mutta yleisön kannalta huono juttu tässä on, että koko tämänkaltaisen keskusteluohjelmien genre Ylellä loppuu, Iltalehden tavoittama Flinkkilä toteaa.
Vastaava tuottaja Esa Viherä kuitenkin muistuttaa, että Ylen ohjelmistossa on muitakin keskusteluohjelmia: Arto Nyberg sekä Itse asiassa kuultuna.
– Myös radion puolella on useita keskusteluohjelmia, joten keskustelua kuullaan Ylen kanavilla jatkossakin, Viherä sanoo.
Katsojien rakastama
Flinkkilä ihmettelee ohjelman lopettamispäätöstä, sillä katsojaluvut ovat pysyneet hyvinä. Lauantain alkuillan haastavasta esityspaikasta huolimatta jaksolla on keskimärin 300 000 – 500 000 katsojaa.
– Katsojamme ovat fiksuja. He arvostavat ajankohtaisuutta ja uskaltavat kohdata myös elämän karut puolet ja hankalat asiat.
– Meillä on ollut ylipäätään hyvä yleisösuhde ja olemme kokeneet ohjelmamme merkityksellisenä. Harmittaa, ettei tällaisten ohjelmien yleisölle anneta Ylellä arvoa, Flinkkilä toteaa.
Leirinuotiolla
Samaan aikaan Maikkarilla satsataan Jenni Pääskysaaren uuteen keskusteluohjelmaan. Tämä jos mikä kertoo siitä, ettei ohjelmatyyppi ole millään tavoin kuolemassa.
Flinkkiläkin korostaa, että rauhallinen keskusteluohjelma on koettu vastavoimana nopealle ja pirstoutuneelle televisiotarjonnalle.
– Keskusteluohjelmassa pysähdytään ihmisen tarinan ääreen ja puhutaan vähän pidempään ja syvällisemmin. Leirinuotiolla on istuttu hamasta historiasta lähtien, eikä tarinoiden kuulemisen tarve ole hävinnyt mihinkään, hän toteaa.
Ylen kulttuuri- ja asiaohjelmista vastaava tuottaja Viherä on samoilla linjoilla:
– Kiinnostaville vieraille ja syventäville keskusteluille on aina tilausta. Mutta kuten jo totesin, keskustelu ei Ylen kanavilta häviä.
Rauhoittava slow-tv
Flinkkilä kutsuu Kellomäen kanssa tekemäänsä keskusteluohjelmaa ”slow-tv:ksi”. Keskeytysten ja hälinän täyttämässä nykymaailmassa tekee hyvää pysähtyä 50 minuutiksi katsomaan ja kuuntelemaan ihmisiä, jotka yksinkertaisesti istuvat paikoillaan ja puhuvat.
– Elävän tulen, virtaavan veden ja lapsen unen seuraaminen ovat tunnetusti rauhoittavia asioita. Ohjelmassamme ollaan samoilla jäljillä, Flinkkilä vertaa.
Keskusteluohjelma on Flinkkilän mukaan ollut Tampereen Mediapoliksen merkkituote. Hän ei Ylen vakituisena työntekijänä niinkään sure itsensä vaan katsojien ja ohjelman tuotantoryhmän puolesta.
– Tämän genren osaaminen loppuu, kun työryhmämme hajotetaan. Se on lyhytnäköistä, toimittaja tuumii.
Keskusteluohjelmien konkari
Flinkkilä on tehnyt liki koko työuransa Ylellä. Hän tuli taloon Ajankohtaisen kakkosen kesätoimittajaksi vuonna 1986 ja sille tielle jäi.
Ajankohtaisesta kakkosesta hän päätyi tekemään Lauantaisaunaa, joka toimi kipinänä studiossa tapahtuvalle keskusteluohjelmalle.
– Siinä oli kaikenlaisia vaiheita, mutta vuonna 1997 saimme Helena Itkosen kanssa aloittaa Inhimillisen tekijän. Se oli jotain uutta sikäli, ettei tuohon aikaan televisiossa juuri puhuttu vaietuista aiheista. Me lähdimme siitä, että puhutaan suoraan ja omilla kasvoilla, dialogisuutta hakien, Flinkkilä muistelee.
Inhimillinen tekijä pyöri parikymmentä vuotta. Itkonen jäi jossain vaiheessa eläkkeelle ja hänen tilalleen tuli Sari Valto. Flinkkilä jatkoi kaiken aikaa.
Inhimillisen tekijän lopettamisesta nousi haloo.
– Johtuiko sitten siitä vai mistä, saimme Maarit Tastulan kanssa oman keskusteluohjelman vuonna 2018. Kun Tastula siirtyi muihin hommiin, jatkoin aika suoraan Kellomäen kanssa, Flinkkilä tiivistää keskusteluohjelmiensa putken.
Flinkkilä on vuosikymmenten aikana haastatellut ohjelmissaan lukuisia vieraita, joitakin useaan kertaan.
Toimittajalta kysytään jatkuvasti, kuka vieraista on jäänyt erityisesti mieleen.
– Vastaan tähän kuin näyttelijä Eila Roine: ’Roolit suuttuvat minulle, jos laitan ne järjestykseen.’ Vieraani eivät varmasti suuttuisi, mutta jotain samaa tässä on, Flinkkilä toteaa hienotunteisesti.
Mitä seuraavaksi?
Flinkkilällä on kolme perustetta, miksi hänen ja Kellomäen keskusteluohjelmaa ei saisi lopettaa:
– Se on ainutlaatuinen, ajassa kiinni ja aikuiselle yleisölle tarkoitettu, hän summaa.
Flinkkilä ei tiedä, mitä sen jälkeen tekee, jos ja kun ohjelma loppuu.
– Mentorointi kiinnostaisi. Mielelläni siirtäisin tietotaitoa keskusteluohjelmien tekemisestä eteenpäin, hän vinkkaa.
Viherän mukaan vuoden 2024 ohjelmiston suunnittelu on juuri alkamassa.
– Vielä on turhan aikaista ottaa tarkemmin kantaa tuleviin sisältöihin, hän toteaa.
Flinkkilä ei ole kuullut minkäänlaisista keskusteluohjelmaan liittyvistä suunnitelmista.
Source: iltalehti.fi
