Kirjailija Max Seeck on aina tähdännyt menestykseen: ”Selän takana jengi vähän naureskelee”

Saavumme kirjailija Max Seeckin toimistoon Helsingin keskustassa. Ovella on vastassa samassa toimistossa työskentelevä Seeckin pitkäaikainen ystävä. Täällä Seeck kirjoitti ensimmäisen kirjansa ilman, että muilla oli siitä aavistustakaan, ystävä kertoo.

– En uskaltanut sanoa mitään, koska pelkäsin, että se on floppi, Max Seeck sanoo.

Vuonna 2016 julkaistu esikoisteos Hammurabin enkelit myi Suomessa hyvin. Sitä julkaistiin yksittäin myös muun muassa Saksassa ja Italiassa, mutta menestys ei ollut lainkaan sitä, mihin Seeck oli tähdännyt.

Niinpä hän alkoi agenttinsa kanssa rohkeasti tiedustella, mitä ulkomaiset kustantajat todella haluavat.

Kirjasarjan päähenkilö vaihtui ja tapahtumat siirrettiin lumiseen ja pimeään Helsinkiin. Syntyi Jessica Niemi -trillerisarjan ensimmäinen osa ja sitten alkoikin tapahtua.

Vuonna 2019 julkaistu Uskollinen lukija kipusi The New York Timesin Bestseller-listan sijalle 11 ja teoksen oikeudet myytiin Hollywoodiin. Nyt Seeckin kirjoja on käännetty yli 40 kielelle.

Kaupallinen menestys. Siihen Seeck on aina pyrkinyt.

Seeck ei ole sitä koulukuntaa, joka kirjoittaisi vain kirjoittamisen ilosta. Kun hän vuonna 2013 alkoi kirjoittaa, tavoitteena oli kokeilla, pystyisikö kirjoja myymällä elättämään itsensä. Jos menestystä ei olisi tullut, ei välttämättä olisi tullut seuraavaa kirjaakaan, Seeck sanoo nyt.

– Olisi kiva sanoa, että kävelen vastatuuleen ja kaikki ovat eri mieltä, mutta ei se ole ihan niinkään. Olen myös kuullut, että selän takana jengi vähän naureskelee ja jopa sitä, ettei se ole oikeaa taidetta.

Erilainen maailma

Elokuvien tekeminen on aina kiehtonut Seeckiä. Taiteilijuus oli kuitenkin tuntunut järjestystä kaipaavalle Seeckille vieraalta.

Lapsuudenkodissa Itä-Helsingissä taiteilijuus myös näkyi. Seeckin äiti on kuvataiteilija Riitta Nelimarkka.

Nuorempana Seeck halusi olla kaikkea muuta kuin taiteilija ja tehdä selvää pesäeroa vanhempiinsa. Lukion jälkeen hän lähti opiskelemaan kaupallista alaa. Sieltä pankkiin töihin.

– Ajattelin, että taiteilijuus on ihan hörhöä. Nyt en tietenkään enää ajattele niin, mutta silloin parikymppisenä en halunnut yhtään olla sellainen kuin mutsi ja faija.

Kotona koulunkäyntiin ei juuri kannustettu. Koulumenestys jäi laihaksi, ja ala-asteella hän koki olonsa usein ulkopuoliseksi. Myös Seeck sai osansa nuorten raadollisesta maailmasta.

Yhdeksännen luokan todistus ei lopulta riittänyt Itäkeskuksen lukioon, ja Seeck haki kavereiden yllyttämänä Saksalaiseen kouluun. Sisäänpääsyvaatimuksena oli ainoastaan kielitaito ja vapaavalintainen esitelmä, jonka Seeck piti Michael Schumacherista.

– Koska sukutaustan takia kuulumme saksalaiseen seurakuntaan, minut kutsuttiin saksalaisen seurakunnan rippikouluun. Tulin vuoden ajan joka viikko metrolla saksalaiselle kirkolle ja ajattelin ensin, että en todellakaan mene sinne kuin kerran. Siellä olikin kivaa jengiä.

Suuret unelmat

Syyskuussa ilmestynyt Loukko on Seeckin teoksista henkilökohtaisin. Kirjassa hän käsittelee muun muassa kiusaamista sekä vanhemmuutta, niin suhdettaan poikiinsa kuin omaan isäänsäkin.

Loukkoa kirjoittaessa Seeck ajautui toisinaan syviin vesiin.

Kun työhuoneen ovi menee kiinni, Seeck laittaa soimaan työstettävän luvun tunnelmaan sopivaa musiikkia. Lounasajan koittaessa saattaa kulua muutamia minuutteja ennen kuin huoneesta pystyy poistumaan.

Vielä kuusikin kirjaa myöhemmin pelko epäonnistumisesta hiipii mieleen aina ennen uuden julkaisua.

Bisnesmaailman opit ovat ohjanneet työtä alusta asti.

– Mutsi on oikeasti taiteilija. Henkeen ja vereen. Se ei oikein mieti näitä asioita, mikä on aivan ok. Hän on uppoutunut sataprosenttisesti luomiseen siinä missä mä koen, että aika menee 50 prosenttisesti luomiseen ja 50 prosenttisesti muuhun.

Seeckin agentti on parhaillaan tapaamassa amerikkalaista kustantajaa. Kirjailija myöntää kuuntelevansa Yhdysvaltoja paljon.

– Voi kuulostaa siltä, että teen tilauksesta jotain, mutta ei se itse asiassa ole yhtään niin. Pikemminkin motivoidun siitä, että ihmiset lukevat.

Samalla toinen jalka on jo elokuvamaailmassa. Seeckin ja Joonas Pajusen vuonna 2023 ensi-iltansa saava kauhuelokuva Koputus on myyty yli 70 maahan.

Ennen kuin sivuakaan esikoiskirjasta oli vielä kirjoitettu, Seeck oli ahminut ihailemansa norjalaisen Jo Nesbø menestysdekkarit. Minäkin pystyn tähän, hän ajatteli.

– Olin ennen sanonut, etten koskaan kirjoita mitään, mikä sijoittuu Helsinkiin. Jostain syystä – enkä halua vähätellä omaa duuniani, juuri se toimi.

Source: iltalehti.fi