Kristiina Komulainen tietää, milloin monella älykkyys laskee – Napakka viesti vitsillä selittäjille

Kristiina Komulainen on monen roolin nainen. Hän tekee kokopäivätyötä vanhempana konstaapelina Pasilan poliisilaitoksella Helsingissä, suorittaa maisterintutkintoa Jyväskylän yliopistossa ja pyörittää omaa yritystä. Yrittäjänä Komulainen kouluttaa vuorovaikutustaitoja, konfliktinratkaisua erityisesti yritysten työntekijöille ja sovittelee työyhteisöjen riitoja.

Yrittäjälakin alle menee myös juontajan homma. Komulainen juontaa Rikoksen anatomia -sarjaa, jonka uusi kausi alkaa 22.2.

Monta rautaa tulessa tuntuu Komulaisesta mielekkäältä.

– Eilen hakkasin gradua koko päivän ja viikonlopun olen yötä myöten poliisina töissä Pasilassa. Olen myös Suomen moottoriliiton hallituksessa ja johtoryhmässä. Tykkään tehdä asioita päällekkäin, mutta pitää elää niin, että koko ajan elämä on tässä, Komulainen sanoo.

Haaveiden lykkäämistä hän ei kannata ja haastattelun jälkeen vuorossa onkin rakas motocross-harrastus. Sen Komulainen aloitti kolmekymppisenä 13 vuotta sitten.

– Tulen moottoriurheiluperheestä. Olen ollut bensalenkkari lapsesta asti. Ajoimme maalla kartingia ja halusin kokeilla motocrossia jo silloin.

Endoron ajaminen alkoi kuitenkin vasta aikuisena, extremelajien jälkeen.

– Tykkään vauhdista ja olen ollut innostunut extremelajeista. Alamäkiluisteluun en kyllä lähtisi enää, hän sanoo nyt, kun ikää on 45.

Osa identiteettiä

Motocrossissa Komulaista viehättää myös erityisesti yhteisöllisyys ja talkoohenki.

– Teemme radat yhdessä toisten harrastajien kanssa ja yhdessä tekeminen on lajissa keskeistä. Meillä on yli kymmenen hengen mimmiporukka ja motocross-porukkaan kuuluminen on minulle osa identiteettiä. On harmi, että olemme yhteiskunnassa nykyään laajasti vieraita toisillemme, vaikka asuisimme samassa talossa.

Komulainen käy ajamassa endoroa kerran viikossa. Muuten hän tekee kevyempiä treenejä.

– Ajaminen on maksimitreeniä. Minulla on silloin keskisyke 170-180 ja normitreenini kestää tunnista puoleentoista tuntiin. Siinä on jalkojen välissä yli satakiloinen pyörä ja onhan laji ihan todella vaikea, Komulainen tunnustaa.

Ison pyörän päällä heiluessa ja tasapainoillessa myös sattuu ja tapahtuu.

– Aika moni on joutunut leikkauspöydälle radalta. Minulla on ollut aika hyvä tuuri, eikä ole ollut esimerkiksi leikkauksia. Joitakin aivotärähdyksiä olen saanut kaatuessani.

Laji vaatii Komulaisen mukaan herpaantumatonta keskittymistä.

– Jos aloittelijana lähtee radalle reikä päässä, kyllä tapahtuu. Riskeihin voi kuitenkin itse vaikuttaa aika paljon. Jos on huono päivä, tiputan vauhtia. En koskaan aja viimeistä kierrosta, sillä viimeisellä kierroksella alkaa tapahtua.

Tv:stä tuttu?

Komulainen tuli alun perin monelle tutuksi radio- ja tv-juontajana, mutta enää häntä ei välttämättä tunnisteta. Kun hän kohtaa arkityössään nuoria, nämä tunnistavat Komulaisen harvoin.

– Eivät nuoret tiedä, kuka tämä täti-ihminen on.

Konfliktiosaamisesta on Komulainen mielestä paljon hyötyä myös omassa elämässä. Aiheen asiantuntijana Komulainen tietää, missä vaiheessa konfliktia oma mieli on menossa, kun tunteet alkavat kuumentua.

– Samat asiat toistuvat oikeastaan kaikissa konflikteissa ja riidoissa. Omat tunnetaidot ovat keskeisiä näissä tilanteissa.

Helmiriita

Kun Komulainen riiteli ystävänsä kanssa Whatsapp-viestein viime kesänä, helpotti tajuta, missä kohdassa konfliktin kaarta molempien mieli kävi.

– Se oli ihan helmiriita ja viesteistä näki, että toinen meni jo täällä ja toinen vastaili hitaammin, Komulainen viittoilee käsillään.

Ystävykset tajusivat, että ennen sovintoa on annettava pölyn laskeutua. Komulainen olisi ollut valmis sopimaan päivän kuluttua, mutta ystävä oli valmis puhumaan kolmen päivän päästä.

– Sellainen nyrkkisääntö on, että kestää kolme päivää ennen kuin ihmiset pystyvät sopimaan riidan, mutta tämä vaihtelee paljon. Kannattaa antaa pölyn laskeutua, eikä kannata pakottaa esimerkiksi lapsia sopimaan riitoja liian nopeasti.

Usein Whatsapp on Komulaisen mielestä huono kanava riitelyyn ja asiat kannattaa selvittää kasvotusten, mutta kaikille se ei sovi.

– Joidenkin on helpompi ilmaista itseään tekstimuodossa.

Monella työpaikalla kytee

Samanlaiset konfliktit näkyvät Komulaisen mielestä työpaikoilla, parisuhteissa ja muissakin ihmissuhteissa.

– Tosi monessa organisaatiossa on kyteviä konflikteja. Ihmiset ovat huonoja nostamaan asioita esille ja lakaisevat paljon maton alle. Ongelmat eivät kuitenkaan häviä mihinkään. Kun epätasapaino on olemassa, konflikti tekee sen näkyväksi.

Tilanteissa yhdistyy Komulaisen mielestä kaksi asiaa.

– Ihmiset tekevät olettamuksia asioista ja tapahtumista ja heitä ohjaakin pelko. Pelkäävän ihmisen älykkyysosamäärä laskee ja käytös muuttuu.

Moni kommentoi asioita nykyään äkkiväärästi somessa ja esimerkiksi julkkisten saamat somekommentit ovat säännöllisesti esillä Iltalehdenkin jutuissa.

– Somekommentoinnissa näkyy se, että ihmiset kommentoivat muita kuin esineitä, eivätkä tajua, että kyseessä on toinen ihminen. Pelko ohjaa kommentointia ja yksilöitä tosi paljon. Kun tunne vie, älykkyys laskee. Olisi hyvä noudattaa vanhan kansan laske kymmeneen -ohjetta ennen kuin kommentoi mihinkään.

Komulaisen mielestä kannattaa myös valita taistelunsa, eikä lähteä kaikkeen mukaan.

– Se voi olla aika kuluttavaa, sillä maailmassa on paljon ölinää.

Komulaisella on napakka viesti myös heille, jotka selittävät, että oma kommentti oli pelkkä vitsi.

– Moukkamainen käytös on moukkamaista käytöstä, eikä sitä voi vitsillä seivata, hän sanoo.

Rikoksen anatomian 4. tuotantokausi TV5-kanavalla ja discovery+-palvelussa 22.2. alkaen.

Source: iltalehti.fi