Lauri Tanskanen sai syöpädiagnoosin kesken elokuvakuvausten
Näyttelijät Henna ja Lauri Tanskanen sekä heidän lapsensa Vilma ja Lila ovat saaneet liki vuosikymmenen projektin päätökseen.
Kaikki alkoi vuonna 2014. Ystäväporukka halusi kuvata yhdessä lyhytelokuvaa, mutta he huomasivat pian, että käsiteltävät aiheet ovat liian suuria lyhytelokuvan aiheiksi.
– Ei ole näyttelijällä usein näin pitkiä projekteja ja näin syviä suhteita omaan rooliinsa, Henna Tanskanen summaa Iltalehdelle Sisarukset-elokuvan kutsuvierasensi-illassa.
Tästä syntyi Sisarukset-elokuva, jota kuvattiin peräti seitsemän vuotta. Elokuvassa kolmekymppiset kaksoset Jenna ja Joni saavat tietää, että heidän isällään on kolmaskin lapsi, Jóna, joka asuu Islannissa. Elokuvassa tarkkaillaan sisarussuhteita ja maailman muuttumista vuosien ajan.
Elokuvan on ohjannut Saara Cantell.
– Aloimme pohtia, että mitä jos seuraisimme, mitä hahmoille tapahtuu vuosien aikana. Emme todellakaan tienneet, mitä se todellisuudessa tarkoittaa, Henna jatkaa.
Syöpänarratiivi muuttuu
Elokuvassa nähdään Hennan ja Laurin lapsien kasvaminen sekä Laurin vuonna 2016 saama syöpädiagnoosi. Pariskunta mietti paljon sitä, miten he tuovat elämän suuria käännekohtia osaksi elokuvaa. Kaikki kohtaukset ja päätökset ovat kuitenkin tietoisia ja tilanteet ovat suunniteltu tarkkaan, vaikka elokuva sisältää myös improvisaatiota.
– olemme kuitenkin ottaneet raskauden ja syöpädiagnoosin osaksi fiktiivistä tarinaa ikään kuin meidän kehoillemme tapahtuneeksi. Ne ovat tavallaan samansuuntaisia kuin oikeassa elämässä, mutta kuitenkin käsikirjoitettuja. Se toi turvan tilanteeseen ja myös se, että työryhmä on niin pieni ja kaikki ovat ystäviämme. Emme me olisi uskaltaneet ottaa omia lapsiamme suureen tuotantoon mukaa, Henna kuvailee.
Lauri toteaa, että syöpädiagnoosin käsitteleminen elokuvassa oli hänelle henkilökohtaisesti todella voimaannuttava kokemus.
– Kun sain syöpädiagnoosin, olin monessa projektissa mukana, mutta ne kaikki keskeytyivät syövän takia. Meidän työryhmämme lähti kuitenkin tekemään minun kanssani töitä ja tätä matkaa. Ja onneksi lähtivät, sillä nyt olemme tässä, Lauri toteaa lempeästi.
Henna ja Lauria pohtivat sitä, kuinka syöpä näytetään elokuvissa usein lamaannuttavana asiana. Laurista on vanhanaikainen ajatus, että syöpä katkaisee kaiken elämästä.
– Tässä elokuvassa olemme saaneet itse pitää kiinni siitä, mitä syöpä tässä tarinassa tarkoittaa. Hahmon tarina jatkuu ja hän elää, se on se asia, mikä meidän kokemuksemme oikeastakin elämästä on, Henna avaa.
– Olemme tämän jälkeen katsoneet elokuvia ja niissä narratiivit ovat lähes poikkeuksetta todella kapeita sen suhteen, että syöpää sairastava ihminen lyyhistyy. Tässä on uudenlainen syöpänarratiivi mukana, Lauri jatkaa.
Aika vaikuttaa
Sisarukset-elokuvaan on taltioitu paitsi Tanskasten henkilökohtaisen elämän käännekohtia myös globaalisti maailmaa mullistaneita asioita. Elokuvassa näkyy esimerkiksi digitalisaatio ja pandemia-aika.
– Olemme pystyneet tämän projektin avulla tutkimaan sitä, kuinka aika vaikuttaa ihmiseen. Me vanhennumme, muutumme ja meidän lapsemme kasvavat, kaupunki on muuttunut ja taloja on rakennettu. Tässä näkyy muutoksia, joita ei voi yleensä elokuvassa edes olla, Henna pohtii.
Tanskaset eivät ole törmänneet Suomessa tai ulkomailla vastaavanlaiseen elokuvaan tai tuotantotapoihin. Elokuvaa on myös tehty pienellä työryhmällä, johon on kuulunut maksimissaan 10 henkeä.
– Kyllä luulen, että teemme historiaa. Tähän elokuvaan on syntynyt näyttelijä kesken elokuvan. Lila oli ensimmäisenä vuotena vatsassani ja viimeisenä vuonna replikoi itse islanniksi, Henna naurahtaa.
Sisarukset-elokuvaa on kuvattu Suomessa ja Islannissa.
Tanskaset ovat ihaillen katsoneet toisensa työskentelyä heidän yhteistä projektiaan varten. Väsymys on välillä painanut, mutta parisuhde on aina voinut hyvin.
– Tämä on tuonut suhteeseemme vain lisää ja olemme vahvempia kuin ennen. Olemme joutuneet monella tapaa painekattilaan, mutta on ollut upeaa nähdä toisemme töissä, sehän tässä on ihanaa. Olemme saaneet tehdä töitä yhdessä, Henna summaa.
Sisarukset-elokuva elokuvateattereissa perjantaina 27. lokakuuta.
Source: iltalehti.fi