Leijonat ja lampaat UMK-kappaleille – Yksi ehdokas jakoi rajusti mielipiteet

Iltalehden toimittajat Mari Pudas ja Ismo Puljujärvi arvioivat tämän vuoden Uuden musiikin kilpailun finaalikappaleet.

Huonoin arvosana on kolme lammasta, paras kolme leijonaa. Voit kuunnella arviot myös Viisupodista, joka on Iltalehden viisuaiheinen podcast.

Cyan Kicks – Dancing With Demons

Mari Pudas: Sympaattiselta bändiltä aivan heidän näköinen biisi. Susanna Alexandra on loistava laulaja ja bändin soitto rullaa. C-osa on kappaleen parasta antia.

Jotain on silti jäänyt piippuun joko sävellys- tai tuotantovaiheessa eikä hyvistä elementeistä ole saatu kaikkea irti. Kappaleessa on kaikuja takavuosien Lambertta-yhtyeestä, liekö ruotsalaistekijöiden vaikutusta.

Ismo Puljujärvi: Kappale on kuin tehty Euroviisuja varten, mutta kaipaan sävellykseen lisää särmää. Susanna on kehittynyt laulajana ja hän on itsevarma esiintyjä.

Aliarvioin heidät kaksi vuotta sitten. Heidän vahvuus on juuri live-esiintyminen. Yhtyeestä on myös välittynyt kuva, että he todella janoavat Euroviisuihin.

Sexmane – Mania

Mari Pudas: Siilinjärveläinen menee tummiin vesiin Mania-kappaleellaan. Sexmanen ääntä on käsitelty isolla kädellä, miten toimi livenä, kun tekniset äänikikkailut ovat kiellettyjä? Cyan Kicksin tavoin elementtejä olisi kuultua parempaan. Plussaa kitarasoolosta, joka tosin kuulostaa hieman irralliselta.

Ismo Puljujärvi: Tiktok-sukupolven ääni kuuluu Sexmanen kappaleessa: herkät rap-lyriikat, joissa välillä viitataan mielenterveysongelmiin. Euroviisuissa tämä näyttäisi valitettavasti laimealta versiolta Käärijästä. Hiukan pelkään, että Sexmane kaatuu live-esiintymiseen samalla tavalla kuin Benjamin Peltonen viime vuonna. Kappaleessa on käytetty melko vahvasti autotunea, mikä hyvin usein kostautuu UMK-finaalissa.

Sara Siipola – Paskana

Mari Pudas: Tässäkin kappaleessa käsitellään rankkoja aiheita. Siipola tunnetaan vahvasta äänestään, ja sitä ääni on tässäkin.

Kappale ei edusta aivan tätä päivää, kaikuja on niin Tatusta kuin Sandrasta. Vahva tuotanto, tämän lähettäisi mielellään Euroviisuihin, jossa sijoitus 10 hujakoilla voi olla mahdollista. Mikäli Siipola voittaa UMK:n, on raadeilta luvassa viisuissa hurjasti pisteitä.

Ismo Puljujärvi: Kilpailun ennakkosuosikki tässä vaiheessa somereaktioiden puolesta. Siipola on vahva tulkitsija, joka puhuttelee tämän ajan kuuntelijoita. Siipolan vaarana on kuitenkin ylitulkitseminen, jolloin pistepotti voi jäädä laihaksi. Sävellys on mahtipontinen, joka erottuisi Euroviisuissa. Tässä vaiheessa veikkaan UMK:n voittajaksi.

Jesse Markin – Glow

Mari Pudas: Glow puskuttaa hurjaa vauhtia eteenpäin. Kappaleesta on hieman vaikea saada otetta, ja oikeastaan koko biisi on yhtä kertosäettä. Glow tuo mieleen kesän, ja jalkapallon. Tämä sopisi mainiosti EM-kisojen maalikoosteen taustamusiikiksi.

Ismo Puljujärvi: Hyväntuulinen ja raikas indie-kappale, joita harvemmin kuulee UMK:ssa. Markin luottaa omaan tekemiseen, eikä kikkaile liikaa. Euroviisuissa tämä jäisi muiden jalkoihin. Toisaalta Markin on jo ilmoittanut, ettei ole Euroviisuihin lähtemässä, joten ehkäpä hänelle riittää nyt saatu huomio.

Windows95man – No Rules

Mari Pudas: UMK:n isoin pettymys. No Rules on eurodancea ysäriltä, eikä kovin omaperäistä sellaista. E-Type Kehuja No Rules ansaitsee Henri Piispasen laulusta, ääni on hyvä, sitä olisi kuullut mielellään enemmänkin. Sen sijaan Windwows95man kuulostaa hieman Güntheriltä, ja kappaleesta tulee mielen E-Type.

Tässäkin kappaleessa olisi ollut elementtejä parempaan. Kertosäe on kuitenkin kiva ja kappaleessa kuullaan aina tervetullut modulaatio.

Ismo Puljujärvi: UMK:n suurin kysymysmerkki. Sävellys porautuu hyvin ärsyttävästi päähän, eikä tilannetta helpota Teemu Keisterin rallienglanti. Laulaja Henri Piispasen ääni on ehdottomasti parasta antia. Omissa korvissani tämä kuulostaa puhkikuluneelta ysärijytkeeltä, joka tuskin vetoaisi eurooppalaisiin. Hyvä lavaesitys voi tämän kuitenkin siivittää Euroviisuihin.

Sini Sabotage – Kuori mua

Mari Pudas: Tämä on vaikein arvioitava kappale. Biisiin oli ladattu kovia odotuksia, mutta ne eivät täysin täyty. Kuori mua on silti ihan hyvä kappale, mutta ei enempää. Kertosäkeestä puuttuu yty ja potku eikä kertosäkeen merkitystä Euroviisuissa voi koskaan tarpeeksi korostaa.

Sini ei räppää niin ”täysiä” mitä Levikset repee -kappaleessa vaan tyyli on vähän pehmeämpi.

Ismo Puljujärvi: Sini Sabotage tarjoilee flirttiä ja iloa. Artisti on kokenut festariesiintyjä, joten tässä on mahdollisuus näyttävään show’hun. Kappaleessa on hauskoja koukkuja, mutta itselleni lopputulos on paikoitellen jopa turhan levoton. Euroviisuissa rakastetaan överiä, joten tässä olisi ainakin mahdollisuus tarjota suomalaista bilemeininkiä.

Mikael Garbriel & Nublu – Vox Populi

Mari Pudas: Tässä on sekoitettu niin musiikkityylejä, kieliä kuin sanomaakin. Lopputulos on menevä ja sekava. Kertosäe jää mieleen, mikä on aina hyvä asia. Kaksikon aiemmat yhteiskappaleet ovat selvästi parempia kuin Vox Populi, joka kuulostaa vanhahtavalta.

Jos tällä mennään Malmöön, ei kovin korkeaa sijoitusta ole syytä odottaa.

Ismo Puljujärvi: Ensireaktioni oli hämmentynyt. Sävellyksessä on sekoitettu eri musiikkityylejä, mikä toimii ihmeellisen hyvin. Tämä voi olla kilpailun musta hevonen.

Kappale on herättänyt jo ennakkoon keskustelua siitä, ottaako laulu kantaa salaliittoteorioihin. Mikael Gabriel on kiistänyt väitteet, mutta tämmöiset syytökset eivät kuitenkaan heti unohdu. Nublun olisi pitänyt saada isompi rooli kappaleessa, sillä hän jää nyt varjoon. Vauhdikas esitys voi tuoda heille muhkean äänivyöryn puhelinäänestäjiltä.

Uuden musiikin kilpailun finaali käydään 10. helmikuuta Nokia-areenalla Tampereella.

Source: iltalehti.fi