Menestysohjaaja Sami Kieksin lapsella on parantumaton sydänvika: ”Jos vanhempien pelko tarttuu lapseen, mitä elämää se sitten on?”
– Suurin pelkoni oli se, osaisinko rakastaa lastani.
Dokumenttiohjaaja Sami Kieksi ei ollut koskaan ajatellut haluavansa lapsia. Taustalla painoivat syyt, jotka kumpusivat lapsuudesta.
Kieksi joutui jo hyvin varhain huolehtimaan nuoremmista sisaruksistaan.
Perhe muutti Suomen ja Ruotsin rajalle, Tornio-Haaparannan seudulle Kieksin ollessa ala-asteikäinen. Isä oli kirvesmies, äiti ammatiltaan lähihoitaja. Äidin mielenterveysongelmat alkoivat näkyä arjessa jo Kieksin lapsuudessa. Vanhemmat erosivat, kun hän oli seitsemän. Lapset jäivät asumaan äidin kanssa.
– Tiedän miten raskasta lapsiarki on. Jouduin selviytymään ja pärjäämään, vaikka olin itsekin vielä lapsi, hän sanoo nyt.
Ongelmat kotona heijastuivat myös koulunkäyntiin. Kieksi joutui vaihtamaan koulua usein, ja välimatkat tiuhaan vaihtuvien kotipaikkakuntien välillä olivat satoja kilometrejä.
Kiusaaminen alkoi ala-asteen puolessa välissä.
– Olin aika sulkeutunut ja erilainen lapsi kuin muut.
Hankala päätös
Kun Kieksin puoliso sitten tuli raskaaksi, päätös lapsen pitämisestä ei ollutkaan niin yksinkertainen kuin Kieksi oli ajatellut.
Puoliso lähetti kuvan positiivisesta raskaustestistä ja tiedusteli, mitä nyt tehdään. Hän tiesi, ettei Kieksi halunnut lapsia.
– Olin ajatellut, etten halua olla osallisena siihen, että pistän taas kiertämään tuollaisen ylisukupolvisen kokemuksen, Kieksi sanoo.
Lapsi päätettiin kuitenkin pitää. Kun raskaus eteni puoleenväliin, pariskunta sai huonoja uutisia. Lapsella oli parantumaton sydänvika.
Kardiologi painotti heille heti, että hoito on ainoastaan elämää pitkittävää.
Kieksi hautautui töihin ja yritti sysätä ajatuksiaan muualle. Päätös oli lopulta yksimielinen. Lapsi pidettäisiin, vaikka sydänvika on yksi vaikeimmista.
Lapsi syntyi kesäkuussa, ja arki on jo melko tavallista vauva-arkea. Alkuun lasta piti kuitenkin käsitellä erityisen varoen, sillä rintaa halkoo pitkä leikkaushaava. Joulukuussa lapsi todennäköisesti leikataan uudelleen.
– Nykylääketieteellä sitä ei voi parantaa. Yksikammioisia lapsia on kuitenkin yli viisikymppisiäkin elossa. Mikäli leikkaukset menevät hyvin, lapsi voi elää aika normaalisti.
Mahdollinen sydämensiirto voidaan tehdä aikuisiällä. Kaiken kaikkiaan edessä on kolme leikkausta.
– Siitä voi saada 15 vuotta lisää elinaikaa.
Täyttä elämää
Kieksi työstää parhaillaan dokumenttia yksikammioisista lapsista. Palkittu ohjaaja on aikaisemminkin ammentanut aiheita omasta taustastaan ja käsitellyt dokumenteissaan muun muassa syrjäytymistä.
Kieksi sanoo, että vaikeat kokemukset ovat paitsi kovettaneet, myös auttaneet kohtaamaan muita. Lapsena toimeen oli tultava kaikenlaisten ihmisten kanssa.
– Työni on ihmisten kohtaamista ja heidän kanssaan keskustelemista.
Loppuvuodesta Kieksi vähentää töitään huomattavasti, ja aikaa jää enemmän myös perheelle.
– Tämä on vain vahvistanut parisuhdettamme. Se voisi varmasti vaikuttaa toisellakin tavalla, mutta olemme onneksi pystyneet juttelemaan. Yhteinen haaste lähentää, Kieksi sanoo.
Sydänvika lisää riskiä muun muassa sisäelinten vaurioille. Kieksi ei kuitenkaan halua panikoida ja pyrkii olemaan miettimättä liikaa tulevaa.
– Tässäkin oma menneisyyteni on auttanut. Ajattelen, että kuka vaan voi kuolla milloin tahansa.
– Jos vanhempien pelko tarttuu lapseen, mitä elämää se sitten on? Täytyy elää täysillä niin kauan, kuin sitä elämää on.
Aiemmat pelot isyydestä katosivat sillä sekunnilla, kun oma lapsi syntyi maailmaan. Jokin Kieksissä muuttui silloin peruuttamattomasti.
Tapaus Aarnio katsottavissa Discovery+-palvelussa 10. marraskuuta alkaen.
Source: iltalehti.fi
