Mitä Leijonan luolan jälkeen tapahtui? Osallistujat kertovat lunastivatko leijonat lupauksiaan
Useampi suomalainen yrittäjä lähti Leijonan luola -ohjelmasta kotiin sijoituslupauksen kanssa. Jokainen osallistuja sai kuitenkin vähintään näkyvyyttä parhaaseen katseluaikaan.
Mitä kulisseissa oikeasti tapahtui? Entä kameroiden sammuttua? Luolaan astelleet yrittäjät kertovat Iltalehdelle.
Auttamisen torina esittäytyneen Commun perustaja Karoliina Kauhanen kertoo, että kuvausten jälkeen he eivät saaneet leijonien yhteystietoja tai muutenkaan ohjeita, miten neuvotteluja jatketaan.
Commu pyysi 70 000 euroa kahta prosenttia vastaan. Commu-sovelluksen juju on, että ihmiset voivat tarjota, pyytää ja vaihtaa apua helposti alueellaan.
Sijoittajat pohtivat ohjelmassa yrityksen ansaintalogiikkaa. Leijonista Kim Väisänen lupasi antaa yritykselle ”20 000 euroa nollaa osaketta vastaan”. Kauhanen kertoo, mitä kuvausten jälkeen tapahtui.
– Koska tyylini on aika suora, soitin Kimille monen viikon ajan ja lähetin sähköposteja, Kauhanen kertoo Iltalehdelle.
Kauhanen kertoo, että hänen uskonsa oli loppua, mutta Väisäsen palatessa lomiltaan odottikin mukava yllätys.
– Tapasimme Helsingissä ja sovimme, että 20 000 euron lahjoitus muuttuu ihan sijoitukseksi. Se on hieno juttu meille, että saamme hänet omistajaksi, Kauhanen iloitsee.
Yksi formaatin säännöistä on myös se, että leijonilta ei saa ottaa vastaan vähempää rahaa, mitä on pyytänyt.
– Tämä sääntö kerrottiin kyllä ja sitä teroitettiin ihan alusta asti. Luulen, että se myös vaikutti siihen, että ohjelmassa pyydettiin jenkkiversioon verrattuna varsin pieniä tikettejä, Kauhanen pohtii.
Ohjelmassa leijonat lupasivat myös tehdä hyvät teot Commun kautta.
– Kim ja Jenni (Kynnös) ovat tehneet lupaamansa hyvät teot. Elias (Aalto), Sami (Hedberg), Jari (Sarasvuo) ja Noora (Fagerström) vielä miettivät miten auttavat, Kauhanen kertoo.
– Kim auttoi 14-vuotiasta yrittäjänalku Antonia antamalla hänelle neuvoja yrittäjyyteen, Jenni osti apua tarvitsevalle perheelle kissanruokaa ja kissan tarvikkeita.
Väisäsen sijoitus
Leijonan luolaa kuvattiin loppukesästä. Kauhanen kertoo, että Commu kasvaa jatkuvasti. Hänen mukaansa etenkin juttuseuran, ruoka-avun ja vertaistuen tarve nostavat päätään.
Väisäsen sijoitus on ollut auttamisen haluisille yrittäjille avuksi.
– Kimin sijoituksen ansiosta pystymme myös palkkaamaan apua ohjelmistokehitykseen, Kauhanen kertoo.
– Meillä on jo yli 50 000 käyttäjää, käyttäjiä jo Norjassa ja Saksassa ja saimme rahoitusta lähteä myös kokeilemaan alustaa Etelä-Amerikassa, Hondurasin suurimman yliopiston kanssa. Ohjelman ansiosta saimme paljon uusia käyttäjiä antamaan ja pyytämään apua, useita sijoittajayhteydenottoja sekä tietysti uskoa omaan tekemiseen ja visioon, Kauhanen kertoo.
Tällä hetkellä Kauhanen työstää 25. marraskuuta Helsingissä järjestettävää 1000 tekoa -tapahtumaa, jossa jaetaan ruokaa ja maksuttomia lounaita.
Rahat tilillä
Vegaanisia jäätelöitä valmistava Friidu sai vastatarjousjumpan jälkeen Suomi-version suurimman sijoituksen: pyytämänsä 300 000 euroa.
Friidun Annika Ikonen kertoo, että kuvausten jälkeen olo oli sanalla sanoen epätodellinen.
– Ennen ensimmäistä yhteydenottoa Leijonilta meni useampi viikko, kun vain odottelimme ja mietimme, tapahtuiko se tosiaan. Lopulta Kim (Väisänen) soitti meille päin, sovimme tapaamisen kaikkien kanssa yhdessä ja näimme meidän toimistollamme, Ikonen kertoo.
Yrittäjät sopivat leijonien, Väisäsen, Jari Sarasvuon ja Elias Aallon kanssa käytännön asioista, kuten osakassopimuksesta ja maksuihin liittyvistä ajankohdista.
– Tietysti meidän piti myös todentaa, että esimerkiksi antamamme taloustiedot yrityksestä on oikeita. Leijonathan eivät saa mitään tietoa yrityksistä etukäteen, vaan itse kuvaustilanteessa he ovat täysin yrittäjien sanan varassa, Ikonen selventää.
Aikataulujen sovittaminen kiireisten leijonien kanssa oli haastavaa. Kun papereita allekirjoitettiin, oli Friidun jakso tullut jo ulos tv:stä.
– Mutta nyt vihdoin meillä on rahat tilillämme ja pääsemme tosissaan miettimään, miten käytetään ne mahdollisimman tehokkaasti, Ikonen kertoo.
Ikonen kertoo, että he saivat tuotantoyhtiöltä tiedon, että leijonat ottavat heihin yhteyttä.
– Pyydettiin kyllä kaikki kontakteiksi LinkedInissä muistuttaaksemme heitä olemassaolostamme, Ikonen naurahtaa.
Historian suurin potti
Friidulle kävi hyvin: he saivat juuri sen summan, mitä pyysivätkin. Ikonen ymmärtää formaatin säännön taustalle, jonka mukaan pyytämäänsä vähempää ei olisi saanut ottaakaan vastaan.
– Luulen, että tällä rajoituksella on kaksi päätarkoitusta. Toisaalta se pakottaa miettimään tosi tarkkaan pyydettävää summaa: sen täytyy olla oikeasti riittävä, mutta toisaalta perusteltu. Uskoisin, että se myös osaltaan ylläpitää draamaa paremmin, että voidaan tarvittaessa luopua isommasta osasta yritystä, mutta itse sijoituksen määrä pysyy samana, Ikonen pohtii.
Jäätelöyrittäjille kuuluu Ikosen mukaan ”superhyvää”. Uusia jäätelömakuja on pakastealtailla ja ohjelman tuoma näkyvyys on saanut ihmiset tekemään niitä kuuluisia hihasta nykimisiä.
– Oli hauskaa huomata, että esimerkiksi Viini & Ruoka -tapahtumassa Messukeskuksessa moni kävijä tunnisti meidät tai brändin ohjelmasta. Saimme arvostusta muun muassa siitä, että olimme itse edelleen maistattamassa jäätelöitä, vaikka saimmekin Suomen Leijonan Luolan suurimman rahapotin koskaan, Ikonen sanoo.
– Siitä huolimatta me koemme, että saamme paljon enemmän aikaan rahoilla muualla, ja toisaalta on yksi yrittäjyyden parhaita puolia, että pääsee oikeasti tapaamaan asiakkaita ja kuulemaan palautetta tuotteista, hän lisää.
Ikonen kertoo, että ohjelmasta tullut sijoitus mahdollistaa monia asioita.
– Pystymme suunnittelemaan esimerkiksi markkinointia ja tapahtumia etukäteen ihan eri tasolla, siinä missä aiemmin pelattiin käytännössä täysin kassavirralla. Meille ohjelmaan osallistumisessa ei ollut kyse vain brändinäkyvyydestä, vaan sijoitus oikeasti antaa edellytykset toiminnan kasvamiselle ja kehittymiselle, Ikonen sanoo.
Iltalehti ei tavoittanut ohjelman tuotantoa vastaamaan kysymyksiin.
Leijonan luola Suomi Nelosella ja Ruudussa.
Source: iltalehti.fi
