MS-tautia sairastava Kim Sainio: ”Aikuistuin avun pyytämisen edessä”

Radiojuontaja, yrittäjä Kim Sainio, 50, menetti pyörätuolineitsyytensä kesäkuun alussa Helsinki–Vantaan lentokentällä.

MS-tautia sairastava mies oli päättänyt ottaa Kreikan-lomalla vastaan kaiken avun, jolla voisi jalkojaan säästää.

– Se ei ollutkaan niin helppoa. Pomppasin useamman kerran pyörätuolista ylös sillä mielellä, että minusta ei ole tähän. Henkinen kynnys pyörätuolin käyttöön oli korkea.

– Olen 188 senttiä pitkä. Yhtäkkiä olinkin metri kolmekymmentä, katsoin kaikkia ylöspäin ja olin avun varassa, Kim konkretisoi.

Kreikkaan päästyään Kim oli kuitenkin jo sinut uuden apuvälineensä kanssa.

– Olin pirun onnellinen, että taivuin sitä käyttämään. Ja siitäkin, miten avuliaita ihmiset olivat. Tultiin avaamaan ovia ja annettiin tilaa, Kim kertoo.

– Jotenkin aikuistuin avun pyytämisen edessä, hän summaa.

Ylimääräisiä etuja Kim ei ole koskaan sairaudellaan kosiskellut. Hän korostaa nytkin sitä, ettei todellakaan ole mikään uhri.

Pää poikki

Kim sai MS-tautidiagnoosin vuonna 2006, kesken ohjaamansa Big Brother -kauden.

Yhtenä päivänä hänen selkänsä meni töissä jumiin. Sitten jaloista alkoi lähteä tunto.

– Siinä vaiheessa, kun tunto meni kropasta kaulaan asti, tuottaja passitti sairaalaan. Siellä otettiin kaikki mahdolliset testit, vaikka luulin vielä, että tämä nyt on vain jokin nikamahomma, Kim kertoo.

Aamulla lääkäri paukautti testitulokset: MS-tauti.

– Tuntui, kuin joku olisi vetänyt miekalla pään poikki. Ensimmäinen ajatukseni oli, että kuolen, Kim kuvailee.

Molempia pelotti

Töihin palattuaan Kim kertoi BB-työryhmälle sairaudestaan, mutta ei tehnyt asiasta sen julkisempaa.

Diagnoosi osui samaan saumaan Kimin ja hänen nykyisen vaimonsa, Marin, 50, seurustelun alkamisen kanssa.

Samaisessa Big Brother -tuotannossa juontajana toiminut Mari oli jo ehtinyt ihastua karismaattiseen pääohjaajaan ja tunne oli molemminpuolinen.

Ajoitus oli kuitenkin pahin mahdollinen: Kim oli vielä tahollaan naimisissa ja kahden pienen pojan isä, parantumattomasti sairas ja rakastunut kollegaansa.

– Aivoni jankuttivat koko ajan, ettei tästä tule mitään. Noin näyttävä ja sporttinen nainen ei jää vammaisen ihmisen viereen, Kim muistelee ja liikuttuu vieläkin asiasta puhuessaan.

– Minä taas pelkäsin, että sairastuttuaan Kim ei halua rikkoa silloista perhettään vaan jää siihen lastensa vuoksi. Olin henkisesti niin paskana, että suorien BB-lähetysten jälkeen romahdin pukkarissa polvilleni ja aloin itkeä, Mari puolestaan muistelee.

Puristimesta läpi

Kaksikko ei kuitenkaan antanut MS-taudin tulla väliinsä. Suhde eteni nopeasti ja puolen vuoden päästä muutettiin yhteen. Kohta Mari olikin jo raskaana.

– Mutta olin kyllä alkuun tosi epävarma ja siksi lähes sietämätön. Meillä oli ihan kamalat riidat, Kim muistelee.

– Työssäni olin esiintynyt vuosia superitsevarmana ja auktoriteettina, mutta ihmisenä olin lavaste, hän jatkaa.

Mari ei pienestä hätkähtänyt. Helppoa ei hänelläkään ollut, tulihan uusia, isoja asioita kuin saavista kaataen.

Mari oli yhtäkkiä osa uusperhettä – joka vieläpä kasvoi vauhdilla. Ensimmäisen yhteisen pojan jälkeen tuli pian toinen.

– Vedimme sellaisesta puristimesta läpi, että molemmat kasvoimme aika rajusti, Mari tiivistää.

Julkinen MS-ihminen

Sairaus on edennyt sen verran hitaasti, että Kim pystyi pitkään esimerkiksi lenkkeilemään. Muiden edessä hän saattoi laittaa lisääntyneen kömpelyytensä vihoittelevan polven piikkiin. Kim käytti myös moottoripyörällä kaatumista tekosyynä ontumiselleen.

Jotkut saattoivat kuitenkin epäillä hoipertelevan miehen olevan kännissä.

– Yhtenä aamuna sitten vain totesin, etten enää jaksa peitellä. Ilmoitin aamuradiossa juontajakaverilleni, että tänään Kim Sainiosta tulee julkinen MS-ihminen.

– Jossain kohtaa lähetystä kerroin sairaudestani ja harmeista, mitä se on aiheuttanut, Radio Rockin Korporaatiossa juontava Kim muistelee.

Skootteri jalkoina

Sairauden kertomisesta suorassa lähetyksessä on nyt kolmisen vuotta aikaa.

Jalat ovat menneet sen verran huonoon kuntoon, että töissä Helsingin Sanomatalossa Kim huruuttelee pitkiä käytäviä kolmipyöräisellä sähköskoottorilla. Siihen on kiinnitetty lappu ”Kim Sainion jalat, älä koske”.

Skootterin pystyy taittamaan kokoon ja pakkaamaan auton peräkonttiin. Sillä ajellen Kim on esimerkiksi ottanut Tukholman nähtävyydet haltuun.

Harrikan satulassa

Parkkihallissa kiiltelee moninverroin isompi vehje, päheä harrikka-trike. Mari hommasi sen 50-vuotislahjaksi miehelleen.

Vaikka pyörä on vain lainassa, keski-ikäisen harrikkafanin silmäkulma kostui, kun hän näki siitä ensimmäisen kuvan.

– Olin haaveillut pääseväni vielä joskus moottoripyörän selkään, mutta kaksipyöräinen on tässä vaiheessa ihan sula mahdottomuus.

– Nyt saan kolmipyöräisellä harrikalla tuntea vielä tuulen tuiverruksen naamallani. Ja hei, vaimo takana! Olen aika ylpeä, kun hän istuu siellä, Kim katsoo lempeästi Maria.

Kieltämättä komealla kulkupelillä kurvaileva kaksikko herättää huomiota.

– Tavallisen prätkän kyydissä pelkäsin ja kallistin aina väärään suuntaan. Nyt olen tajunnut moottoripyöräilyn ihanuuden, istun siellä ihan hymy naamassa, Mari komppaa prätkästä intoilevaa miestään.

Päivärytmi

Sainioiden arki pyörii Kimin aamuradioiden sekä liikunta- ja hyvinvointialan yrittäjänä työskentelevän Marin vetämien tanssi- ja ryhmäliikuntatuntien rytmittämänä.

Pojat ovat nyt 14-, 15-, 19- ja 23-vuotiaita. Vanhimmat asuvat jo omillaan.

Kello 4.45 arkiaamuisin nouseva Kim vetää yleensä töiden jälkeen päikkärit ja lähtee sitten kuskaamaan nuorimpia poikiaan treeneihin.

Kotityöt jäävät pitkälti Marille ihan jo siitäkin syystä, ettei Kim enää pysty siivoamaan.

– Pojat ovat kasvaneet autettavan perheenjäsenen kanssa.

– Heistä on tullut ihmisiä, jotka osaavat suhtautua asioihin ehkä eri tavalla kuin terveiden vanhempien kanssa kasvaneet. Minusta sekin on tosi arvokasta nähdä, Kim sanoo.

Mieli vapaana

Kotona lähinnä Kimillä menevät hermot, kun motoriikka kömpelöityy ja haarukka putoaa seitsemättä kertaa saman syömingin aikana.

– Tai kun jalka ei toimi ja lyö taas varpaansa johonkin. Se alkaa ketuttaa. Ja sitten ketutus voi jo tarttua ympäristöönkin. Mutta olen yrittänyt selittää perheelle, että tämä ei ole hyökkäys teitä vastaan, Kim kertoo.

Hänellä on hitaasti etenevä MS-tauti, josta ei juuri osata ennusteita antaa.

Mutta vaikka kroppa kangistuu ja yhä useammin iskee uupumus, pää toimii yhtä terävästi kuin ennenkin.

– Keho on kahleissa mutta mieli vapaa, Kim muistuttaa.

Hän on MS-tautitaipaleensa aikana myös kasvanut henkisesti:

– Mielestäni olin terveenä vajaampi ihminen, pieni ja epävarma. En uskonut riittäväni. Mutta tämä koko läpikäyty sirkus työnsi tuollaiset ajatukset pois.

– Helppohan tässä on tietysti jälkikäteen sanoa, että vastoinkäymiset vahvistavat ja blaa blaa, mutta kyllä siinä kliseessä jokin perä on, Kim pohtii.

Mari sanoo, että hänkin on vuosien varrella henkistynyt:

– Tai hengellistynyt. En oikein tiedä, mitä se on. Mutta uskon, että asiat tapahtuvat syystä.

– Minulle on tullut valtava sisäinen voima ja onnellisuus.

Haaveitakin pariskunnalla on. Joskus olisi kiva saada yhdessä suunniteltu talo – ja varsinkin Mari toivoo sinne lisää koiria. Tällä hetkellä karvaturreja on kolme.

Source: iltalehti.fi