Näkökulma: Yle saattaa viedä huippubiisiltä UMK-voiton
Suomen euroviisuedustajan paikkaa tavoittelee seitsemän artistia; Robin Packalen, Portion Boys, Benjamin, Kuumaa, Lxandra, Keira, ja Käärijä. Jo pelkästään artistien nimien julkaisu on herättänyt vilpitöntä innostusta, vaikka yhtäkään kappaletta ei ole kuultu.
Euroviisut on nimensä mukaisesti biisikilpailu (Eurovision Song Contest), jossa parhaan kappaleen kuuluisi voittaa. Eli kun biisi on kunnossa sekä artisti on UMK- ja viisulavalle sopiva ja pätevä, kaiken pitäisi olla kunnossa? Ei, sillä vaikka kyseessä on nimenomaan biisikilpailu, sillä on hurjan suuri merkitys, miltä esitys näyttää.
Yle on vuosien saatossa onnistunut pilaamaan monta hyvää kappaletta sillä, miltä lavalla näyttää, millaisia koreografiat ovat ja miten esitykset on kuvattu ja ohjattu. Eikä syy ole kenenkään yksittäisen henkilön, sillä lavashow’ta tekemässä ovat niin visuaalinen suunnittelija, koreografi, monikameraohjaaja kuin lavastussuunnittelijakin.
Esimerkkejä ei tarvitse hakea vuosien takaa, vaan ihan viime vuodelta. Bessin kappale Ram pam pam oli vuoden 2022 suurin hitti Suomessa. Bess on mainio esiintyjä, mutta hänen lavashow’nsa UMK:ssa oli suoraan sanottuna kehno. Taustatanssijoita huitomassa baseball-mailoilla pitkin lavaa, mitä ihmettä? Isaac Senen kohdalla puolestaan ohjaus ja kameratyöskentely petti, kun valovoimainen Isaac pyöri jossain lavasteissa eikä kamera keskittynyt häneen.
Vuoden 2020 suurimpia hittejä puolestaan oli Erika Vikmanin Cicciolina. Erika sai kappaleesta upean nosteen uralleen, mutta itse UMK-esitys oli vaivaannuttava. Erika istui halvan näköisellä valtaistuimella ja lavalla mönki nalleja. Lavashow ei millään lailla tukenut kappaletta eikä liittynyt kappaleeseen mitenkään.
Vuonna 2021 Teflon Brothers & Pandora tarjoili maistuvan korvamatokappaleen. Itse lavashow olikin sitten hämmentävä kokonaisuus avaruusaluksineen.
Mutta on esitysten rakentamisessa onnistuttukin, lähimmät onnistumiset löytyvät viime vuodelta. Täydellinen esimerkki biisin ja show’n synergiasta on Cyan Kicks ja Hurricane. Itse kappale oli hyvä, mutta visuaalisesti näyttävä show tuki kappaletta ja nosti sen täysin uudelle tasolle – parhaimmaksi kokonaisuudeksi, mitä UMK:ssa on ehkä koskaan nähty.
Eikä hyvä lavashow tarkoita sitä, että pitäisi olla tulenlieskoja ja pommeja tai jotain omaperäistä, vaan sitä, että kappale ja esitys tukevat toisiaan eivätkä ole eri maailmasta revittyjä.
Tosin eipä niistä tulenlieskoista haittaakaan ole, kysykää vaikka Blind Channelilta.
Source: iltalehti.fi
