Sonja Kailassaari menee televisiossa vaikka suolihuuhteluun – ”Olen aina ollut vähän ihmiskoekaniini”
Kun Sonja Kailassaari, 42, liihotteli viime syksynä Tanssii tähtien kanssa -ohjelman glamourissa mitä ihanimmissa puvuissa ja kampauksissa, moni ei ehkä tullut ajatelleeksi, miten kaukana hän oli varsinaisesta työstään Efter Nio -keskusteluohjelman toimittajana ja juontajana.
Kauniinahan siinäkin haastatteluosuuksissa istutaan, mutta juontaja heittäytyy myös haasteisiin, jotka paljastavat katsojille ne raadollisimmatkin puolet.
Kailassaari on esimerkiksi pitänyt mättöruokaviikon, osallistunut ylioppilaskirjoituksiin, monitoroinut untaan ja käynyt suolihuuhtelussa.
– Kyllä, kakkanikin on näkynyt telkkarissa!
– Ohjelmaa pitkään seuranneet tietävät minusta jo aika paljon, painoa, veriarvoja ja älykkyysosamäärää myöten, Kailassaari naurahtaa.
Haasteisiin hurahtanut
Ikinä juontaja ei ole kuitenkaan jälkikäteen katunut, pitikö tämäkin nyt tehdä.
– Älykkyysosamäärätestissä mietin, paljastunko tyhmäksi. Mutta toisaalta, älykkyyksiäkin on niin monenlaisia. Voi olla tunneälykäs, vaikka ei osaisi matemaattisia kaavoja, Kailassaari analysoi.
Tätä haastattelua tehtäessä Kailassaari suorittaa kuukauden vegaanihaastetta. Eläinperäisten tuotteiden karsiminen ruokalistalta on osoittautunut yllättävänkin haastavaksi. Mediatalon aamiaisvitriinistä löytyy vegaanille vain suklaakakkua ja hedelmiä.
Kaikki eläinperäisen korvikkeet eivät myöskään välttämättä vastaa totuttuja makumieltymyksiä eikä keho osaa niitä heti käsitellä.
– Vatsani ei kestä herneproteiinia. Metaanipäästöjä on tullut enemmän kuin lehmältä, Kailassaari paljastaa.
Työt puskevat konkreettisesti elämään 24/7, kun haastesyömistä joutuu miettimään vapaallakin.
– Mutta on tämä myös avartavaa. Tajuaa konkreettisesti, ettei muutoksen tekeminen ole helppoa. Kuitenkin maapallon kestävyyden takia meidän tulisi pohtia enemmän valintojamme, Kailassaari sanoo.
Hän luotsaa Efter Nio -ohjelmaa Janne Grönroosin kanssa.
Ei niin vakavaa
Vaikka Efter Nio tulee ruotsinkieliseltä Yle Femiltä, sillä on enemmän suomen- kuin ruotsinkielisiä katsojia.
– Meillä on kuitenkin pieni kanava ja pienet katsojaluvut verrattuna vaikkapa Maikkariin ja TTK:hon, mikä harmittaa sikäli, että hyvät vieraamme ja keskustelumme jäävät monilta näkemättä.
– Omaa nimeäni kantavaa keskusteluohjelmaa kaupallisen kanavan parhaaseen katseluaikaan en kuitenkaan kaipaa. Olen hetkessä eläjä ja tyytyväinen siihen, mitä on. Ohjelmaa on myös ihana tehdä toisen kanssa. Vaikka tuomme itseämme esille, emme ole pääosassa, Kailassaari sanoo Grönroosiin viitaten.
Nimenomaan areenan suureneminen pelotti Kailassaarta, kun häntä tanssikisaan kysyttiin.
– Siinä ollaan kuitenkin aika alasti koko kehon voimalla, arvosteltavana ja vielä itselle vieraassa lajissa, Kailassaari kertoo miettineensä.
Hän kuitenkin oivalsi, miten hyvää heittäytyminen tekee.
– Kaiken ei tarvitse olla niin vakavaa, tanssihan on iloinen asia! Ja jos suurin pelko eli askelten totaalinen unohdus tapahtuu, siihenkään ei kuole.
Haavoittuvaisena
Haasteita pelkäämätön Kailassaari päätti uskaltaa.
Ja niinhän siinä kävi, että pahin pelkokin toteutui ja blackout iski kesken jiven. Tuomareilta satoi kuitenkin kiitosta tyylikkäästä mokaamisesta, kansa rakasti ja finaalissa Kailassaari veti uudelleen tanssitun jiven täydellisesti maaliin.
Hänen henkilökohtaista heittäytymiskykyään katsellessa ja kuunnellessa on helppo uskoa, että vaikka nainen pohjimmiltaan on kova jännittäjä, hän syttyy itsensä likoon laittamisesta.
Efter Niossa puhutaan lähtökohtaisesti ruotsia. Perusperiaatteena on, että vain yksi illan viidestä vieraasta voi puhua suomea. Kaikilla toinen kotimainen ei solju sujuvasti eikä se haittaa. Tästäkin Kailassaari on oppinut, ettei kaiken todellakaan tarvitse olla täydellistä.
– On hienoa, että ihminen uskaltaa olla itselleen vieraassa tilanteessa haavoittuvainen, ja sitten kuitenkin hoitaa sen! Kailassaari iloitsee.
Pitkä ura
Kailassaari itse puhuu suomea ja ruotsia yhtä sujuvasti. Ruotsi oli kuitenkin hänen ensimmäinen kielensä, suomi tuli kuvaan isäpuolen kautta 4-vuotiaana. Hän ei osaa sanoa, kummalla kielellä ajattelee tai näkee unia, luultavasti tilannekohtaisesti.
– Ja olen puhunut unissani molemmilla kielillä! Mutta jos reagoin nopeasti johonkin yllättävään, suustani tulee kyllä ruotsia.
– Pidän siitä, että ohjelmamme on kaksi-, joskus jopa kolmikielinen, ilman että siitä tehdään numeroa.
Kailassaari on ollut media-alalla 21 vuotta. Hän paljastaa hakeneensa Teatterikorkeakouluunkin kolmasti, mutta ura aukeni lopulta Sub-kanavalta nuorten makasiiniohjelma Sessionista koekuvausten kautta. Päivittäisissä puolen tunnin lähetyksissä Kailassaari teki muun muassa artistihaastatteluja sekä muoti-, tapahtuma- ja elokuvajuttuja.
Ihmiskoekaniini
Seuraavaksi hän hyppäsi radioon tekemään perjantain ensi-iltaelokuvaohjelmaa.
– Kuuntelijat saivat soittaa lähetykseen. Se oli sellaista höpöhöpöviihdettä, Kailassaari muistelee.
– Mutta ihanaa! Asian lisäksi katselijat ja kuuntelijat tarvitsevat myös viihdettä.
Radiosta hän siirtyi Ylelle tekemään Hiki-nimistä urheiluohjelmaa, jossa paitsi haastatteli urheilijoita myös testasi eri lajeja. Kailassaari paineli pelkojaan päin jo tuolloin muun muassa hyppäämällä laskuvarjolla.
– Olen tainnut olla aina vähän ihmiskoekaniini, Kailassaari hämmästelee itsekin.
Hän on tehnyt myös muun muassa Min morgonia, Operaatio Maata sekä matkailuohjelmia. Yhtenä mukavimpana ohjelmakokemuksena Kailassaaren mieleen on jäänyt eläkeläisille tarkoitettu Saimi ja Jalmari, jossa juontaja toteutti osallistujien unelmia – vei muun muassa ikäihmisen Linnanmäelle ensi kertaa ikinä.
Nöyrällä mielellä
Onpa Kailassaari juontanut vuoden Voicellakin.
– Olen itsekin ihmetellyt, miten palaset ovat loksahdelleet paikoilleen. Lukion jälkeen en ole opiskellut kuin elämää.
– Huijarisyndrooma iskee aina välillä ja mietin nöyrästi, osaanko oikeasti sitä, mitä teen, Kailassaari tunnustaa.
Efter Nio -lähetys rakentuu aina yhden aiheen ja viiden haastateltavan varaan. Ideointia ja pohjatyötä vaaditaan valtavat määrät. Kailassaarella ja Grönroosilla on apunaan muutama taustatoimittaja.
Kailassaaren on pidettävä jatkuvasti tuntosarvet pystyssä potentiaalisten aiheiden varalta. Hän käy myös säännöllisesti kirjastossa selaamassa lehtiä ja kirjoja.
– Juuri törmäsin tomaatinkasvatusta käsittelevään kirjaan. Miten kiehtovaa! Kailassaari innostuu.
Uteliaisuus ja tiedonnälkä todellakin ajavat tätä naista eteenpäin ja saavat hyppäämään mitä hulluimpiin seikkailuihin.
Ja on hänellä vielä toteutumaton unelmakin:
– Haluaisin oman elokuvateatterin! Isovanhempani ylläpitivät aikoinaan Helsingin Orionia. Siellä käydessäni aina mietin, miten isoäitini on myynyt lippuja ja isoisäni pyörittänyt projektoria.
– Olen oppinut, että unelmat kannattaa sanoa ääneen. Silloin ne saattavat myös toteutua.
KUVAUSPAIKKA: Viinibaari Vin-Vin, Helsinki MEIKKI JA HIUKSET: Janne Suono / Toimisto TYYLI: Hani Haimi VAATETIEDOT: Housut ja beige neule: Second Female Dots, lime ja persikka neule: Katri Niskanen, rosa neule: Grace & Mila Villa Tremondo.
Source: iltalehti.fi
