UMK:ssa tehdään huomenna historiaa ja sen takana on Miguel: ”Ollaan vilkuiltu Ruotsin suuntaan”

Miguel Peltomaa, 25, on viittomakielinen artisi, joka kääntää lauantaina 25. helmikuuta kisattavan UMK:n kilpailukappaleet viittomakielelle. Lisäksi Peltomaa nähdään viittomakielisenä kommentaattorina lähetyksessä.

Kaksikielinen Peltomaa puhuu suomea ja suomalaista viittomakieltä, joten hän ei ole viittomakielen tulkki, vaan viittomakielinen artisti. Hän kertoo ennemmin olevansa kääntäjä, jolla on tulkkia enemmän aikaa pohtia kuinka suomenkielen sanat kääntyvät viittomiksi.

– Ei voi sanoa, että tulkkaan. Tulkki ei tiedä etukäteen, mitä puhutaan ja välittää siinä hetkessä suoraan mitä puhutaan ja mä olen ennemmin kääntäjä, koska tutustun aineistoon etukäteen. Se antaa myös tilaa kääntää tekstiä paremmin, koska tulkkaus tapahtuu niin nopeasti.

Yleinen harhaluulo on, että huonokuuloiselle tai kuurolle ihmiselle riittäisi televisio-ohjelmissa tekstitys. Näin ei kuitenkaan ole, sillä suomenkieli ja suomenkielinen viittomakieli ovat kaksi eri kieltä.

– Viittomakielisille se on ensisijainen äidinkieli, joten tilanne on sama kuin se, että kuuleva ihminen katsoisi vieraskielisillä tekstityksillä telkkaria. Lisäksi viittomakielellä on omanlainen kulttuurinsa.

Muun muassa Viittomakielisen osuuskunnan Ursa Minorin taiteellisen johtajan Noora Karjalaisen mukaan viittomakielessä on paljon omia sanontoja ja kielen logiikka on erilainen kuin puhuttu suomen kieli.

Uuden musiikin kilpailu

Uuden musiikin kilpailu lanseeraa nyt ensimmäistä kertaa viittomakieliset käännökset kisakappaleille. Aiempina vuosina mahdollisuutta ei ole ollut, vaikka esimerkiksi Ruotsin Melodifestivaleneilla viittojat ovat olleet käytössä.

– Ollaan vilkuiltu Ruotsin suuntaan ja kokeillaan nyt tätä Suomessakin. Tehdään tänä vuonna nyt näin ja käännetään kaikki kappaleet suomenkielisille viittomille, vaikka kappale olisi englanniksi.

Kun Peltomaa ryhtyi kääntämään UMK-kappaleita viittomakielelle ensimmäinen askel oli pohtia, mitä kappaleella halutaan viestittää.

Hän kertoo, että haastetta tuo viittomakielen erilainen kielioppi ja rytmi. Siksi Peltomaa saattaa ottaa yhteyttä kappaleen tekijään saadakseen parhaan mahdollisen käsityksen kappaleen sanoista.

– Haluan kunnioittaa sitä alkuperäistä teosta. Samalla on tärkeää tehdä lopputuloksesta paljon muutakin kuin pelkkä käännös. Haluan tehdä siitä kokonaisvaltaisen esityksen, josta voivat nauttia myös kuulevat.

Käännöksen jälkeen hän pyrki sovittamaan viittomat alkuperäisen kappaleen rytmiin sopivaksi.

– On tärkeää, että ilmeet ja kehon asennot ovat oikein. Voisin verrata harjoittelua siihen, kun harjoittelisi tanssikoreografiaa.

UMK:n suoran lähetyksen aikana Peltomaa on Helsingin Pasilassa juontamassa osuuttaan. Syy Helsingissä pysymiselle löytyy siitä, että viittomakielinen studio tarvitsee paljon tekniikkaa.

Lisäksi Peltomaa kertoo, että tarkka kuunteleminen käy hänelle pidemmän päälle raskaaksi. Hän kuulee sisäkorvaistutteen avulla, mutta äänet ovat erilaisia kuin normaalikuuloisella.

– Siksi mulla on kaksi syöttötulkkia. Multa vähenee paine kuunnella koko ajan tarkasti, kun voin seurata heitä jos tulee tiukka tilanne.

Kunnolla bassoa

Huonokuuloisten tai kuurojen ihmisten käsitys musiikista ei ole pelkästään auditiivinen. Monet tuntevat musiikin värähtelyt kehossaan.

– Se käsittää paljon muutakin kuin pelkän äänen. Kuurot ja viittomakieliset tykkäävät siitä, että musassa on paljon bassoa, koska se tuntuu kehossa ja erityisesti rintakehässä.

Peltomaasta on tärkeää, että myös ne ihmiset, jotka eivät kuule voivat nauttia musiikista ja hienoista esityksistä. Hän korostaa, kuinka erityisesti nuoret ja nuoret aikuiset ovat väliinputoajia viittomakielisen sisällön kanssa.

Henkilökohtaisesti hän kokee viittomakielisen sisällön jäykän asialliseksi. Lisäksi hän haluaa, että hänen omasta sisällöstään pääsisi nauttimaan myös kuulevat ihmiset.

– Lapsille on viitottua Pikku kakkosta ja aikuisille ajankohtaisohjelmia. Nuoret eivät näe paljoa viittomakieltä Tiktokista tai muualta. UMK on yksi askel siihen suuntaan.

Kun Peltomaa itse oli lapsi ja nuori, ei mediassa ollut esillä viittomakielisiä ihmisiä. Hänellä itsellään on etenevä kuulovamma, joka vaikeutti lapsena sosiaalisia suhteita ja sai hautautumaan kotiin musiikkiharrastuksen pariin.

– Ennen sisäkorvaistutetta olin lääketieteellisesti lähes kuuro. Lapsena pelotti, että joudun luopumaan musiikista, mutta onneksi olen saanut pitää sen elämässäni.

Representaatio huonokuuloisten ja kuurojen asemasta mediassa ei ole ainoa asia, jota Peltomaa haluaa parantaa. Hän toivoo skaalaan myös tummaihoisia viittomakieltä käyttäviä ihmisiä.

– Pienenä tuntui haastavalta, kun en nähnyt missään tummaihoisia viittomakielisiä. Olis ollut tosi kova juttu nähdä niitä itse ja nyt haluaisin itse tuoda esille sitä diversiteettiä, että ei viittomakielisetkään ole mikään monogeeninen yhteisö.

Source: iltalehti.fi