Yle on vaarassa menettää kasvonsa Euroviisuissa

Ensi kevään Euroviisut järjestetään Malmössä Ruotsissa. Laulukilpailun ylle on langennut kuitenkin ikävä varjo.

Monien mielessä on pyörinyt yksi ja sama kysymys: miksi EBU eli Euroopan yleisradiounioni sallii Israelin ja Azerbaidžanin osallistumisen?

Lyhyenä kertauksena: Azerbaidžan aloitti sotilaallisen hyökkäyksen Vuoristo-Karabahissa syyskuussa. Alueen väestö on etnisesti pääosin armenialaisia, joten Azerbaidžania on syytetty etnisestä puhdistuksesta.

Terroristiryhmä Hamas hyökkäsi Israeliin lokakuussa. Tästä suivaantuneena Israel iski Gazaan. Israel on saanut kritiikkiä siitä, ovatko vastatoimet olleet oikeasuhtaisia verrattuna hyökkäykseen.

Palestiinalaisalueiden ja Vuoristo-Karabahin konfliktit ovat valitettavan pitkäaikaisia kriisejä. Nyt tilanne on kuitenkin kärjistynyt siihen pisteeseen, että aktivistit vaativat muun muassa Israelin sulkemista ulos laulukilpailusta.

Kyse ei ole ensimmäinen kerta, kun Israelin osallistuminen on haluttu estää. Tällä kertaa vaatimukset ovat aikaisempaa äänekkäämpiä.

Alun perin Euroviisut perustettiin toisen maailmansodan kauhujen jälkeen. Haavoittunut Eurooppa haluttiin yhdistää musiikin voimalla.

Euroviisut järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 1956. Maailma on muuttunut melkoisesti noista päivistä: Berliinin muuri on murtunut, Neuvostoliitto sortunut ja Jugoslavia hajonnut.

Tämän päivän kriisit asettavat kuitenkin myös laulukilpailun uskottavuuden koetukselle.

Tilanne ei ole helppo etenkään Ylelle. Viime vuonna suomalaisten veronmaksajien äänitorvi oli eturintamassa vaatimassa Venäjän sulkemista ulos laulukilpailusta.

– Venäjän hyökkäys Ukrainaan on vastoin kaikkia niitä arvoja, joita Yle ja muut eurooppalaiset yleisradioyhtiöt edustavat. Yle puolustaa aina länsimaista demokratiaa, oikeusvaltion perusperiaatteita, sananvapautta ja ihmisarvoa, Yle perusteli päätöstään.

EBU näki myrskyn merkit ja sulki Venäjän ulos kilpailusta. Päätöstä perusteltiin sillä, että maan osallistuminen ”heikentäisi kilpailun mainetta”.

Kynnys sulkea Israel ulos kilpailusta on kuitenkin korkea. Maa on osallistunut laulukilpailuun vuodesta 1973 lähtien. Miten EBU voisi sulkea ovensa nyt 50 vuotta myöhemmin vedoten ”arvoihinsa”?

EBU:n edustaja kommentoi tilannetta belgialaiselle HLN-lehdelle. Kommenteista päätellen järjestäjillä ei ollut ajatustakaan sulkea Israelia ulos.

Muuttuisiko tilanne, jos muut yleisradioyhtiöt vaatisivat EBU:lta toimia?

Nyt kun ovet on suljettu yhdeltä maalta, pitäisikö päätöksenteossa säilyttää jonkinasteinen johdonmukaisuus? Enää ei voida asettua sen selityksen taakse, että kilpailu on ”ei-poliittinen”. Tällä mantralla kisat pystyttiin järjestämään Tel Avivissa vuonna 2019.

Tilanne on kiusallinen myös Ylen kannalta.

Miten Yle perustelee osallistumispäätöstään, kun Israel ja Azerbaidžan ovat mukana kilpailussa? Ovatko ihmisarvo ja länsimainen demokratia pelkkiä käsitteitä, joista voidaan joustaa tilanteen niin vaatiessa?

Elämme aikaa, jolloin omien arvojen esiin tuominen ja niillä poseeraaminen ovat muodissa. Mikäli EBU ja Yle haluavat säilyttää kasvonsa, ne joutuvat todellakin käymään vakavan keskustelun.

Source: iltalehti.fi